7-8 VUOTIAS LAPSI

• TÄSSÄ IKÄVAIHEESSA LAPSI HARJOITTELEE OMA-ALOITTEISESTI OPPIMISTA JA TYÖN TEKEMISTÄ
• LAPSI TARVITSEE LIIKUNTAHARRASTUKSELTAAN ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA,MAHDOLLISUU-
• DEN OPPIA ERILAISIA UUSIA ASIOITA,RIITTÄVÄSTI KIITOSTA JA MYÖNTEISTÄ KANNUSTUSTA
• LAPSEN ON HYVÄ OPPIA SIETÄMÄÄN MYÖSKIN EPÄONNISTUMISIA.NE KASVATTAVAT HÄNTÄ TUNTEMAAN ITSEÄÄN JA OTTAMAAN VASTAAN MYÖS LIIKUNTAAN JA URHEILUUN KUULUVIA EPÄONNISTUMISIA JA PETTYMYKSIÄ.
• JOS LAPSI KUITENKIN KOKEE LIIAN USEIN EPÄONNISTUMISIA JA PETTYMYKSIÄ JA SAA MOITTEITA,NIIN HELPOSTI HÄN TUNTEE ITSENSÄ MUITA HUONOMMAKSI JA RIITTÄMÄTTÖMÄKSI.SOPIVAT HAASTEET INNOSTAVAT LASTA JA ANTAVAT TILAA HÄNEN OMA-ALOITTEISUUDELLEEN JA LUOVUUDELLEEN.LAPSEN TULEE OPPIA NÄKEMÄÄN EPÄONNISTUMISET HAASTEINA JA MAHDOLLISUUTENA KEHITTYMISELLE.
• LAPSEN ELÄMÄÄN TULISI KUULUA PALJON LEIKKIMISTÄ JA HUOLETONTA OMAEHTOISTA TOUHUILUA.
• USEIMMAT LAPSET ON PÄIVÄHOIDOSSA ENNEN KOULUUN MENOA.NIINPÄ USEIMMAT EKALUOKKALAISET OVAT HARJOITELLEET VUOROVAIKUTUSTAITOJA MUIDEN LASTEN KANSSA JA HEILLÄ ON SELLAISIA SOSIAALISIATAITOJA ,JOITA TARVITAAN URHEILURYHMÄSSÄ- JA JOUKKUEESSA.
• TÄSSÄ IKÄVAIHEESSA RYHMÄÄN KUULUMISELLA JA HYVÄKSYTYKSI TULEMISELLE IKÄTOVEREIDEN JOUKOSSA KOULUIKÄISELLE LAPSELLE SUURI MERKITYS.KAVEREIDEN MIELIPITEILLÄ ON YHÄ SUUREMPI MERKITYS.
• ENNEN SELKEÄN OMAN OMANTUNNON KEHITTYMISTÄ,LAPSI JOUTUU TOIMIMAAN MUIDEN KÄSKYJEN ,KOMENTOJEN,KEHOTUSTEN JA OHJEIDEN VARASSA.AIKUISTEN VALVONTA JA OHJEET ALKAVAT ELÄÄ LAPSEN OMANA SISÄISENÄ OPPAANA JA OMATUNTONA.
• OPETTAJAT JA VALMENTAJAT OVAT ENSIMMÄISINÄ KOULUIÄN VUOSINA LAPSELLE TÄRKEITÄ AUKTORITEETTEJA.LAPSI EI USEINKAAN ARVOSTELE HEITÄ TAI HEIDÄN OPETUS – JA OHJAUSMENETELMIÄÄN.LAPSI HALUAA AIKUISELTA KIITOSTA JA HYVÄKSYNTÄÄ.TOIMINTAA MOTIVOI HALU TOIMIA MIELIKSI TÄRKEILLE AIKUISILLE,OPETTAJILLE,VALMENTAJALLE JA VANHEMMILLE.
• ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINAAN LAPSI ON YLEENSÄ LIIKUNNALLISESTI TAITAVA JA AKTIIVINEN.LIHASVOIMA LISÄÄNTYY JA LAPSI HALLITSEE KEHOAAN ENTISTÄ PAREMMIN.UUSIA TAITOJA ON ENTISTÄ HELPOMPI OPPIA JA VANHOJA TAITOJA HIOA.UUDENLAISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA ONNISTUMISTEN KOKEMUKSET VAHVISTAVAT LAPSEN ITSETUNTOA.

LIKUNTATAITOJEN KEHITTYMINEN LUO POHJAN ESIM. PALLOILUTAIDOLLE

9-11 VUOTIAS LAPSI

• TÄMÄNIKÄINEN LAPSI ON USEIN TASAPAINOINEN,AKTIIVINEN,SOSIAALINEN JA KIINNOSTUNUT MONISTA ASIOISTA.
• LAPSI KOKEE ITSENSÄ ENTISTÄ VAHVEMMIN ERILLISEKSI YKSILÖKSI,JOKA HALUAA ILMAISTA OMAT MIELIPITEENSÄ JA OIKEUTENSA.AIEMMIN VANHEMPIINSA JA VALMENTAJAAN LÄHES KRITIIKKÖMÄSTI SUHTAUNUT LAPSI VOI OLLA NYT HYVIN KRIITTINEN.YHTEISTYÖ HALU VOI VAIHTUA TIUSKINNAKSI JA TAVAROIDEN PAISKOMISEKSI.
• TÄSSÄ IKÄVAIHEESSA KAVERIT OVAT TÄRKEITÄ.LAPSELLE ON HYVIN TÄRKEÄÄ OLLA HYVÄKSYTTY HÄNELLE TÄRKEÄSSÄ RYHMÄSSÄ ESIM. URHEILUSEURASSA.
• ERILAISTEN SÄÄNTÖJEN POHTIMINEN JA MUOTOILEMINEN OPETTAA LAPSELLE TÄRKEITÄ TAITOJA.NÄITÄ ON ESIMERKIKSI LAPSEN OMAN NÄKÖKANNAN PERUSTELEMINEN,MUIDEN LASTEN NÄKÖKULMIEN KUUNTELEMINEN JA ERILAISTEN NÄKÖKULMIEN VERTAILEMINEN KESKENÄÄN.LAPSEN ON TÄTEN HELPOMPI SITOUTUA NOUDATTAMAAN SELLAISIA SÄÄNTÖJÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ,JOITA HAÄN ON OLLUT ITSE MUOTOILEMASSA JA POHTIMASSA RIKKOMUSTEN SEURAAMUKSIA.
• LAPSEN AJATTELU ON TÄSSÄ IKÄVAIHEESSA HYVIN KONKREETTISTA.TÄMÄ NÄKYY MYÖS HÄNEN KÄSITYKSESTÄÄN SÄÄNNÖISTÄ.HÄNEN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ SANOJEN JA TEKOJEN RISTIRIITAA, ESIM. SITÄ ETTÄ VALMENTAJA PUHUU KAIKKIEN URHEILIJOIDEN YSTÄVÄLLISESTÄ KOHTELUSTA,MUTTA KILPAILUTILANTEESSA HÄNEN ARVOSTELEE URHEILIJOITAAN EPÄONNISTUMISESTA TIUKUN SANAKÄÄNTEIN.TÄMÄ VOI VAIKUTTAA LAPSEN OIKEUSKÄSITYKSEEN JA HÄN KOKEE VALMENTAJANSA TOIMINNAN VALHEELLISEKSI JA EPÄOIKEUDENMUKAISEKSI.
• LAPSEN FYYSINEN OLEMUS KOKONAISUUTENA VANKISTUU.IKÄVAIHEESSA 9-11 VUOTTA LAPSI ON USEIN LIIKUNNALLISESTI AKTIIVINEN JA TOUHUKAS.LUUSTO JA LIHAKSISTO VAHVISTUVAT, MIKÄ LUO EDELLYTYKSET ENTISTÄ MONIPUOLISEMPIIN URHEILUSUORITUKSIIN.UUDET LIIKUNNALLISET TAIDOT VAHVISTAVAT ITSETUNTOA JA HARRASTUKSET VOIVAT MUUTTUA AIEMPAA KILPAILULLISEMMAKSI.

11-13 VUOTIAS LAPSI

• ALA-ASTEEN VIIMEISILLÄ LUOKILLA OLEVA LAPSI ON YLEENSÄ TASAPAINOINEN,INNOKAS,SOSIAALINEN,AKTIIVINEN JA MONISTA ASIOISTA KIINNOSTUNUT. OSALLE LAPSISTA ESIMURROSIKÄ SAATTAA TUODA JO MUUTOKSIA KÄYTTÄYTYMISEEN JA OLEMUKSEEN.TUNNE SKAALAT LAAJENEVAT JA AILAHTELEVAT MERKITTÄVÄSTI.
• TÄSSÄ IKÄVAIHEESSA LAPSI YLEENSÄ NAUTTII YHTEISTYÖSTÄ KAVEREIDEN JA AIKUISTEN KANSSA. LAPSI SAMAISTUU USEIN OMAA SUKUPUOLTA OLEVAAN VANHEMPAANSA ESIMERKIKSI OPETTAJAANSA TAI VALMENTAJAANSA. YHTEENKUULUVUUS ON TÄRKEÄÄ JA TARVE TULLA HYVÄKSYTYKSI,TARPEELLISEKSI JA LUOTETTAVAKSI KASVAA.
• TÄSSÄ IÄSSÄ LAPSI SAATTAA ALKAA KYSEENALAISTAMAAN ESIM. KOULU TAI URHEILUSEURAN SÄÄNTÖJÄ JA ALKAA KAPINOIDA TEOILLAAN NIITÄ VASTAAN. TÄSSÄ KOHTAAN ON TÄRKEÄÄ ETTÄ VANHEMMAT JA VALMENTAJAT KESKUSTELEVAT LAPSEN KANSSA SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMISESTA. LAPSESTA ON TÄRKEÄÄ ETTÄ HÄNEN MIELIPIDETTÄÄN KUUNNEELLAAN JA ARVOSTETAAN.JOISTAKIN ASIOISTA VOIDAAN NEUVOTELLA,KUN TAAS JOISSAIN ASIOISSA ON VANHEMPIEN/VALMENTAJIEN TEHTÄVÄ SELVÄT RAJAT JA SÄÄNNÖT JOILLA TOIMITAAN.
• MURROSIKÄ TUO MUKANAAN YKSILÖLLISTÄ FYYSISTÄ JA PSYYKKISTÄ KASVUA, KEHITYSTÄ JA MUUTOKSIA. SIIRTYMINEN LAPSUUDESTA NUORUUTEEN JA LOPULTA AIKUISUUTEEN ASETTAA HAASTEITA NIIN LAPSELLE ITSELLEEN KUIN VANHEMMILLE JA VALMENTAJILLE. OSALLE MURROSIKÄ SAATTAA OLLA HYVINKIN MYRSKYISÄ,KUN TAAS TOISET KÄYVÄT SEN TYYNEMMIN LÄPI. LAPSI TARVITSEE KAIKISSA KEHITYSVAIHEISSA AIKUISEN TUKEA. VANHEMPIEN JA VALMENTAJIEN TEHTÄVÄ ON OLLA LÄSNÄ JA TUKEA LAPSEN ARJESSA,HUOLEHTIMALLA HÄNEN HYVINVOINNISTAAN JA ELÄMÄN SÄÄNNÖLLISYYDESTÄ. KOULUN JA URHEILUHARRASTUKSEN LISÄKSI TULI HUOLEHTIA RIITTÄVÄSTÄ UNENMÄÄRÄSTÄ SEKÄ MONIPUOLISESTA RUOKAVALIOSTA.
• IKÄVAIHEESSA 11-13 VUOTTA LAPSEN AJATTELU KYPSYY VÄHITELLEN SELLAISELLE TASOLLE, JOSSA AJATTELU EI OLE ENÄÄN SIDOKSISSA VAIN OMAAN KONKREETTISEEN HAVAINNOINTIIN. AJATTELUN KEHITYKSEN LISÄKSI TIETOJEN JA KOKEMUKSEN KARTTUMINEN AUTTAA ARVIOIMAAN ERILAISIA TILANTEITA ENTISTÄ VIISAAMMIN JA KYPSEMMIN.HÄN OPPII EDELLEEN ASIOITA ITSE TEKEMÄLLÄ.TÄSSÄ IÄSSÄ LAPSI HAKEE MIELELLÄÄN TAPAHTUMIEN JA ASIOIDEN VÄLILLÄ SYY-SEURASSUHTEITA. HÄNESTÄ ON HAUSKAA VÄITELLÄ KATSELLA ASIOITA ERI NÄKÖKULMISTA. PERUSTELUT JA POHDINNAT VOIVAT SAADA MIELIPITEEN MUUTTUMAAN.
• TÄSSÄ IKÄVAIHEESSA LAPSEN LIIKUNNALLISUUDESSA VOI ILMETÄ OHIMENEVÄÄ KÖMPELYYTTÄ JA AJOITTAISTA KESKITTYMISKYVYN PUUTETTA. LAPSEN KEHO PITKINE RAAJOINEEN JA KASVUN AIHEUTTAMINA MUUTOKSINA VOI TUNTUA HÄNEN MIELESTÄÄN VIERAALTA JA VAIKEALTA HALLITA.
• TÄMÄ VAIHE LIITTYY OSALTAAN LAPSEN ALKAVAAN MURROSIÄN KEHITYKSEEN.
• EDELLÄ KUVATUT LAPSEN LIIKUNNALLISEN KEHITYKSEN PIIRTEET JA VAIHEET MENEVÄT AJALLAAN JA YKSILÖLLISESTI OHITSE
• MONIPUOLINEN URHEILU TULISI KUULUA VIELÄ TÄSSÄ IKÄVAIHEESSA LAPSEN HARRASTUKSIIN. VANHEMPIEN JA VALMENTAJIEN TULISI TUKEA TÄTÄ AJATUSTA.

MURROSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS

• MURROSIKÄ ON NUORELLE HENKISESTI SUURTA KASVUN AIKAA. MURROSIKÄÄN KUULUU MERKITTÄVÄ AJATUSMAAILMAN MUUTTUMINEN JA KYPSYMINEN. SAMALLA TAPAHTUU NUOREN VAIHEITTAINEN ITSENÄISTYMINEN VANHEMMISTA JA LÄHENTYMINEN OMIIN IKÄTOVEREIHIN.
• TÄMÄ NÄKYY USEIN NUORTEN KAPINOINTINA VANHEMPIAAN , AIKUISIA JA MUITA AUKTORITEETTEJA KOHTAAN. NUORTEN KAPINOINTI ON YKSILÖLLISTÄ.
• KEHOSSA TAPAHTUVIEN FYYSISTEN MUUTOSTEN SEURAUKSENA NUORELLE MUODOSTUU UUSI KEHONKAAVA JA KOKEMUKSET OMASTA KEHOSTA.
• MURROSIKÄÄN LIITTYY OSANA ERILAISET KOKEILUT JA KÄYTÖSRAJOJEN RIKKOMINEN.MURROSIKÄISEN ITSETUNTO SAATTAA AILAHDELLA, MURROSIÄSSÄ KOHDATAAN KAKSI TÄRKEÄÄ KEHITYSKRIISIÄ , IDENTITEETTIKRIISI JA IHMISSUHDEKRIISI.

MURROSIÄN KOLME KEHITYSVAIHETTA