-Kestävyys voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen 1. ) Aerobiseen ja 2. ) Anaerobiseen kestävyyteen. Aerobisessa kestävyydessä liikkumisteho on niin alhainen, että elimistö kykenee tuottamaan tarvittavan energian hapen avulla, kun taas anaerobisessa elimistö joutuu turvautumaan hapettomaan energian. Anaerobista kestävyyttä voidaan harjoittaa erikseen nopeuskestävyysharjoituksilla. Salibandyssa kestävyysominaisuudet mahdollistavat taito- ja nopeussuoritukset läpi ottelun.
PERUSKESTÄVYYS
ØKehittää aerobistaista enenrgiantuottoa sekä rasva-aineen vaihduntaa
ØLuo pohjan muille kestävyyden osa-aluille
ØHarjoittelu toteutetaan yhtäjaksoisella suorituksilla, tai intervalliharjoituksinac
ØVeryttelyt ja palauttavat harjoitukset palvelevat peruskestävyyden kehittymistä
VAUHTIKESTÄVYYS
ØKehittää aerobista energian tuottoa ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa eli kykyä käyttää hiilihydraatteja energianlähteenä.
ØIntervallisuorituksia, vauhtileikittelyjä, toistoharjoitteita ja lajinomaistaharjoittelua
MAKSIMIKESTÄVYYS
ØKehittää maksimaalista hapenottokykyä ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa
ØHarjoitusvaikutukset ovat lajispesifisiä
ØIntervallisuorituksia, kiihtyvävauhtiset harjoitukset, ylämäkiharjoitukset, lajiharjoitukset
• Nopeuden ja kestävyyden kehittäminen luo pohjan nopeus-kestävyydelle
• Nuorilla (14–18 v) harjoittelu on pohjien luomista nopeuskestävyysharjoittelulle
• Maksimaalinen nopeuskestävyysharjoittelu on aikuisten ja nopeuskestävyyslajien erikoisharjoittelua
• Määräpainotteisella ja matalatehoisella harjoittelulla kehitetään laktaatin
poistokykyä ja aerobista kestävyyttä, mutta liikaa tehtynä heikennetään nopeutta
• Tehopainotteisella harjoittelulla kehitetään laktaatin tuottonopeuttaja
anaerobista kapasiteettia, mutta liikaa tehtynä heikennetään aerobista kestävyyttä
• Nopeuskestävyysharjoittelua voidaan tehdä 1–3 krt/viikko
• Joukkuepalloilulajeissa nopeuskestävyysharjoittelun pitäisi painottua nopeuden ja kestävyyden kehittämiseen, ei maksimaaliseen nopeuskestävyysharjoitteluun